Notkea Rotta on kaivautunut koloistaan kesän lähestyessä ja tällä kertaa mukana on jälleen koko vanha porukka Rane Raitsikalla vahvistettuna. Uusi Notkea Rotta albumi ilmestyy tulevana keskiviikkona 18.4. Redrum-187:n toimitus oli toki hereillä julkaisun suhteen ja viritti sellaisen Rotan pyydyksen, että siihen tarttui myös itse keulajyrsijä. Puristimme Rotalta tietoja tietysti uuteen levyyn liittyen, mutta saimme selville lisäksi mm. montako nenää Notkealla Rotalla on kulunut uransa aikana nuuhkiessaan ja kuinka avannossa räppääminen on kuulunut tämän nisäkkään pitempiaikaisiin suunnitelmiin.

Redrum-187: Tervehdys Notkea Rotta! Joko alkaa olla kevättä rinnassa?

Notkea Rotta: Kevättä rinnoissa kaikilla sukupuolilla ja -polvilla. Ja sehän näkyy ja tuntuu näissä Itiksen lonkerodiskoissa. Ihanaa! Veteraanikin nuortuu. Ja uusi lätty on aina kevään merkki!

Redrum-187: Milloinkas idässä alkaa grillikausi? Shortsikausi näyttäisi ainakin jatkuvan läpi vuoden?

Notkea Rotta: Pallogrillikausi parvekkeilla on täällä ympärivuotista. Joo ja kyllä nuo pullonpalautusreissut tehdään yleensä shortseissa vaikka olisi tammikuu.

Redrum-187: Edellinen levy Notkea Maa ilmestyi noin pari vuotta sitten. Mitäs Rotta on puuhaillut tässä välissä?

Notkea Rotta: Musaa olen puuhannut ja tarinaa sorvannut. Voit ottaa Rotan idästä, mutta et itää Rotasta. Tässähän ollaan oltu jumissa noissa Kaukoidän huvipuistoissa parin edellisen lätyn verran. Oli vain ajan kysymys koska edessä on paluu betoniin ja sitä paluuta olen valmistellut. Rautaperse ja Rohtori palasivat reissuiltaan aikaisemmin eli koko remmi on taas lyönyt kupolinsa yhteen ja säätänyt ja hämmentänyt kimpassa aikamoisen paketin kasaan. Ja niin, tietysti toi Ranen liittyminen poppooseen pani musiikillisesti koko paletin ihan uusiksi tossa syksyllä…

Ja meinasi kokonaan unohtua noi hauskat fiitit SMC Hoodratsien ja Retaleen kanssa, joissa alkoi jo pikkuhiljaa palailla takaisin näihin tuttuihin lähiömaisemiin. Kummankin keikoillakin on tullut aina silloin tällöin viuhahdeltua.

Redrum-187: Notkea Maa oli Rotan soololevy, mutta nyt pian ilmestyvällä Notkea Rotta albumilla teillä on taas porukka kasassa. Miten tuo albumin sisältö jakaantuu räppien suhteen? Miten olette äänessä tällä uudella levyllä?

Notkea Rotta: Puhdas bändilevy. Mulla on neljä sooloa (biisiä), Rautaperse rokottaa kolmessa rallissa, Rohtori kahdessa ja Komisariollakin on taas painavaa asiaa. Kimppakivaakin pidetään kolmessa viisussa, eli kuten sanottu, monipuolinen jytinä käy. Meno-Anu ei ehtinyt menoiltaan mikkikoppiin, mutta siltä tulee vielä piiskaa.

Redrum-187: Teille on tullut myös melkoinen vahvistus kitaran varteen, kun Rane Raitsikka liittyi porukkaan viime vuonna. Millaista on ollut tehdä biisejä legendan kanssa?

Notkea Rotta: Mieletöntä. Tuli adRANEliinipiikki perseeseen koko laumalle. Ja nimenomaan ollaan tehty biisejä kimpassa. Se oli diggaillu jo Losissa asuessaan meidän musiikkia ja otti viime kesänä yhteyttä, kun oli kuullut yhteiseltä tutulta, että olemme skidissä kelailutilassa tulevaisuuden virityksien suhteen.

Ranen kanssa toimiminen on sellainen kokonaisvaltainen kokemus, paljon enemmän kuin pelkkä soittaminen. Hyvää läppää, hengailua, puhelinralleja ja saunomista. Pölinä käy kokoajan. Ja se itse asiassa on juuri se bändijuttu; henkilökemiat ja fiilis. Ilman niitä ei homma toimi, vaikka kaikki olisi jotain vitun virtuooseja jostain konservatoriosta. Ja Ranellahan on tunnetusti ollut ihan omat konservatoriot.

Se hiffaa ihan vitusti räppi- ja funk-touhuista mikä skidisti yllätti, mutta kun niitä loputtomia stooreja on sitten kuunnellut, niin on tajunnut koko homman. Sehän oli pääkallopaikalla parin kilometrin säteellä, kun koko helvetin West Coast -hegemonia jyrähti käyntiin 90-luvun alussa noissa suuren maailman räppikuvioissa. Sen frendit skulas Death Row sessioissa ja se on kokenut kaikki noi Rodney King -mellakat sun muut ihan pelipaikoilla. Kyllä ne meksikolaiskorttelit on 20-vuodessa siihen soittoonkin tarttunut… huh.

Redrum-187: Pitääkö paikkansa, että myös Sam Yaffa on käynyt vetämässä bassoja sekä säveltänyt ja sovittanut tälle uudelle levylle?

Notkea Rotta: Joo! Sami on Ranen vanha frendi ihan nappulaiästä saakka. Rane ehdotti jos Sami vetäisi bassot joihinkin ralleihin ja sehän sopi meille kaikille. Onhan kyseessä maailmalla marinoitu mestarien liigan muusikko. No sehän innostui koko projektista ja sitten me läheteltiinkin raitoja Brooklyniin ja takas. Lopulta se päätyi puolelle koko lätyn biiseistä.

Hauskin tapaus oli Rohtorin Urheiluakkuna niminen pala, joka oli purkitettu jo kesällä ja kun otettiin se loppumiksaukseen Rotta -staililla pari päivää ennen masterointia, hiffattiin että voi vittu – synalla tehty bassolinja olikin ihan paska. Meidän pitkäaikainen luottojyrä Putsi-T:kin oli koko talven palmujen alla eli siis tilapäisesti poissa kuvioista. No Sami oli juuuri stadissa piipahtamassa ja oltiin muutenkin sovittu yksi ilta, jolloin kuunnellaan rallit ja hengataan. Sitten tämä jo melkein lykkäämistuomion saanut biisi tuli puheeksi, kuunneltiin se kerran ja Sami pienessä bissessä heitti lonkalta, että löytyykö talosta bassoa. Vittu, sellainenhan löytyi ja toisella rundilla se jo naulasi sen koko bassolinjan ykkösellä sisään. Siinä me silmät pyöreinä hihkuttiin, että nyt ollaan asian ytimessä.

Redrum-187: Mites äijät ovat istuneet porukkaan? Pääsittekö nopeasti samalle taajuudelle?

Notkea Rotta: Heti. Rane puhuu samaa kieltä kuin me. Sekä läppälevelillä, että musiikillisesti. Sami otti myös heti kopin tästä jutusta ja toi oman mausteensa levylle mukaan. Sami siis on tosiaan vaan levyllä kehissä. Pitkäaikainen Laajasalon louhija Putsi-T paukuttaa keikoilla ja siis puolella levystäkin. Hyvä kollektiivi meillä on kasassa ja näillä jatketaan eteenpäin!

Redrum-187: Muuttuiko tuo tuotanto-/säveltämiskuvio radikaalisti aikaisempiin levyihin verrattuna edellä mainittujen miesten tullessa mukaan? Miten vastuu on jakaantunut sillä rintamalla tällä uudella albumilla?

Notkea Rotta: Kyllähän se muuttui. Rane sanoi heti kättelyssä, että haluaa olla aktiivisesti mukana säveltämässä ja junailemassa juttuja ja sehän sopi. Kitara on kuitenkin voimakas instrumentti ja alettiin kelata ralleja lähtökohtaisesti enemmän siitä vinkkelistä.

Muuten perusjengi kasassa. Pajulaakso siellä taustalla arkkitehtina yleiselle äänimaailmalle ja sitten meikä omien biisien päähämmentäjänä, ja Rautaperse omiensa. Sellainen neljän kimppa; meikä, Rautis, Pajulaakso ja Rane… jos puhutaan suurista linjoista. Toki kaikki bändin soittajat sovittivat ja skulasivat omat juttunsa, ja kuten aina, ihan kingisti. Myös Brooklynin vierailija Sami vei joitakin raitoja ihan uusiin sfääreihin.

Redrum-187: Pian ilmestyvällä Notkea Rotta -albumilla mennään meiningin puolesta jälleen takaisin kohti alkuaikoja. Oliko tuo ihan tarkoituksellisesti harkittu suunta vai muotoutuiko albumista vain sattuman kautta nykyisenlainen?

Notkea Rotta: Sattumaa ja skidiä harkintaa. Rautis oli vääntänyt omia biisejään kauan ja hartaudella ja sillä oli näkemys aika pitkälle valmiina, kun me käytiin hommiin. Ei me mitään suuntaviivapössiksiä sen kummemmin pidelty. Painettiin vaan menemään ja katsottiin mitä tulee, kuten aina.

Mä kelailin jo heti edellisen Notkea Maa-lätyn jälkeen, että nyt tietty tie on kuljettu sekä lyriikoissa että tuotannossa ja on aika palata alkuaikojen skidisti rouheampaan ilmaisuun, kuitenkin sillä tietotaidolla jota matkan varrella on kertynyt. Edellisen levyn elektronisempi ja kliinimpi soundi oli kelattu sen hippisaaritematiikan mukaan, mutta nyt kun Rotta palaa vuosien jälkeen kotikonnuille liisaamaan vanhalta öljynaamalta sitä Nissania ja ihmettelemään tämän päivän meininkejä, niin kyllä se toki vaikutti musiikkipuolenkin rosoisuuteen. Sellaista kolisevaa ja pölyistä funkulaa elektronisin vivahtein oli mun johtotähteni, mutta vain siis mun.

Tyylilleen uskollisena bändi toimi eli eihän siellä mitään yhtenäistä tyyliä ole. Laidasta laitaan ja vähän ylikin kuten tavallista. Kaikkea kunnon paahdosta aina akustisiin slovareihin asti.

Redrum-187: Teiltä ilmestyi hiljattain uusi musiikkivideo levyn avausbiisistä Paluu betoniin. Rotalla on ilmeisen hyvä suhde kylmään, kun tarvot hangessa shortsit jalassa ja käyt avannossakin pulahtamassa?

Notkea Rotta: Kylmä on kieltämättä tuttu olotila näillä leveyspiireillä, mutta onneksi kosanderi ei jäädy! Avannossa räppääminen on ollut kauan mun suuri haave ja nyt tuli oikea hetki toteuttaa se. Helppoa teillä siellä Kaliforniassa on heilua niiden palmujen alla, perkele! This is hardcore!

Redrum-187: Olet ollut ennenkin Pablo Filmsin kameroiden edessä. Pablo Films oli varmaan aika luonnollinen vaihtoehto tekemään myös tätä teidän videota vai kuinka tämä kuvio meni?

Notkea Rotta: Onhan se niiden jälki aivan tajutonta ja meillehän kelpaa vain paras! SMC:n Skujaa videota tehdessä tutustuin sälleihin paremmin ja heti luisti juttu. Ei siinä sen kummempaa.

Ne tai käytännössä Tupla-Jugi, joka ton Paluu betoniin ampui ja leikkas, hiffas heti mitä ajetaan takaa. Siinä hämmennettiin yksi luminen viikonloppu tutuilla kulmilla ja helvetin hauskaa oli. Skidejä yhtymäkohtia Pöhinää -videoonkin on tarkkasilmäisille bongattavissa. Jonkinlainen visuaalinen ympyrä siinä taisi sulkeutua ihan itsestään. Ja niin, kesävideohan on muuten tietysti tulossa…

Redrum-187: Mites, onko Rohtori Laineen soololevy jo haudattu unholaan, kun kaavaillun sooloalbumin nimikkobiisi Salkku ja Mulkku löytyy tältä uudelta levyltä?

Notkea Rotta: No tässähän kävi nyt niin, että… syksyllä tulee muuten levyllinen… niin, siis tultiin sellaiseen ratkaisuun, että nyt kun koko possella on yhtäaikainen kova jytinä käynnissä, päätettiin unohtaa noi soolokaavailut ja puskea bändinä eteenpäin myös levyillä. Rohtorilla on paljon ralleja ja raakileita työstössä ja ne tulevat olemaan olennainen osa tulevilla Notkea Rotta -levyillä.

Redrum-187: Jos pysähdytään hetkeksi miettimään Notkean Rotan uraa, niin takana on jo reilu kymmenen vuotta pöhinää ja olette onnistuneet luomaan täysin oman jutun, jolla olette erottuneet hyvin tässä suomirap kentässä, vaikka ette kaikki sinne haluaisi itseänne välttämättä lokeroidakaan. Minkälaista on olla Suomessa räppäri?

Notkea Rotta: Helvetin mutkatonta. Ei tämä paljoa eroa putkimiehen hommista. Kyllä mä räppärinä itseäni pidän, mutta ihan satavarma en olisi siitä teenkö mä, tai tehdäänkö me, rap-musiikkia siinä perinteisessä mielessä. Rautaperse kiteytti tämän kenttäjutun jollekin toimittajalle sanomalla, että Notkea Rotta on musiikkia, jossa räpätään. Se on eri asia. Mutta toi on nyt tota pyörittelyä.

Me digataan kertoa tarinoita ja kuljettaa noita hahmoja paikasta toiseen, aistia ajan henkeä ja siinä taustalla vilkkuu ja vaihtuu paikkakunnat ja tienviitat… ja livenä on aina älytön buugi päällä. Jotkut kelaa ton jutun jonain räävittömänä kabareeviihteenä ja viihtyy keikoilla. Toiset taas on paneutunut enemmän tuohon lyriikkapuoleen. Kumpaakin puolta ollaan tietysti kelattu kunnolla, mutta ilman turhaa ryppyotsaisuutta. Hauskaa pitää olla. Se on kaiken a ja o varsinkin näillä kilometreillä, vaikka käsittelisi niitä diipimpiäkin juttuja. Ei mitään vitun hekohekoa, mutta sellainen tietty välittömyys ilman turhaa puristelua pitää ainakin mun mielen virkeänä ja ajatuksen rullaamassa.

Redrum-187: Tekään ette ole enää ihan mitään nuoria poikia ja useampia levyjä on jo takana. Onko vielä jotain mitä olet haaveillut tekeväsi muusikkona Rotan uran aikana ja mitä se on? Vieläkö löytyy nälkää ja intohimoa tehdä tätä juttua?

Notkea Rotta: Todellakin löytyy! Musiikki ja tarinat ovat nimenomaan SE juttu. Kun kiinnostus niihin on imetty jo lähiö-äidin tisseistä jonkun Datsunin takapenkillä silloin kun Itiksen Citymarketin tontilla kasvoi vielä sokerijuurikasta, niin eihän intohimo mihinkään katoa. Tämä on aivan mahtava elämäntapa. Tarinoita tulee kun on tullakseen ja musiikkia syntyy kun viritykset on kohdillaan ja nyt tuntuu siltä, että kymmenen vuoden päästä mä oon vastaamassa taas sulle tähän samaan kysymykseen. Pidä siis sivusto pystyssä, jos ei muiden niin ainakin meidän takia. Tämä posse ei nimittäin vähään aikaan hyydy!

Redrum-187: Nyt kun uusi Notkea Rotta on ovella, niin tarkoitus on varmaan keikkailla paljon? Millaisella porukalla olette lähdössä rundaamaan ja mitä jengi voi teiltä odottaa näkevän keikoilla?

Notkea Rotta: Joo, nyt on niin raikkaat taustajoukot junailemassa tuota keikkaosastoa, että niitä piisaa ja kunnolla. Liikkeellä ollaan tästä alkaen ympäri Suomea aina tonne syksyyn asti! Käykää Facebookista ja notkearotta.comista tsekkaamassa koska paikkakunnalla jyrähtää. Rane kehissä, koko bändi siis hurjemmassa pumpissa kuin koskaan ja uusi älytön lätty alla. Tietysti myös vanhat klassikot ja harvinaisuuksia setissä. Jos ei ole ennen kokenut Notkeaa Rottaa livenä, niin nyt on korkea aika!

Redrum-187: Oletko pärjännyt koko Notkea Rotta ajan samalla nenällä vai kuinka monta kertaa on tarvinnut jo hankkia uusi?

Notkea Rotta: Yllättävän vähän on neniä itse asiassa kulunut. Jossain kympin hujakoilla kai mennään, nenä per vuosi. Yhdessä muuten on (yllätys yllätys) Geto Boys -legenda Willie D:n nimmari. Se roikkuu seinällä tyynyn yläpuolella.

Redrum-187: Kiitos haastattelusta! Olet ollut jo useamman kerran sivustomme haastattelussa, joten tiedät tämän viimeisen vaiheen, jossa saa lähetellä terveisiä lukijoillemme. Löytyykö jotain painavaa viimeistä sanaa tähän loppuun tai jotain mitä unohdin kysyä?

Notkea Rotta: Ja sä tiedät tämän mun viimeisen vastauksenkin… Pitäkää tämä aivan vitun asiallinen sivusto toiminnassa hamaan maailman tappiin saakka! Kaikille lukijoille helvetin rapeaa räppi-kesää, käykää keikoilla ja muistakaa poistaa sitä musaa myös laillisesti, että hommat pysyy pyörimässä! Me jatketaan pöhinän olemuksen kartoittamista ja ollaan kuulolla näissä merkeissä taas vuoden päästä, kun uutta Rottaa puskee pihalle. Au Revoir, muthas!

Notkea Rotta – Notkea Rotta kaupoissa 18.4!

Toimittaja: Joonas Aromaa
Kuvat: Juuso Westerlund

http://www.facebook.com/notkearotta
http://www.monsp.com/notkearotta
Keskustele Notkean Rotan pian ilmestyvästä albumista Redrum-187:n foorumeilla.