Runoteoksen Post-alfan äskettäin julkaissut Pulkkinen taputteli juuri bändinsä Ruger Hauerin viimeisen keikan, ja jättäytyi tauolle myös sooloartistina. Seuraavaksi Paperi T on tapetilla elokuvissa, sillä Pulkkinen on päässyt kokoamaan omannäköisensä elokuvasarjan Helsingissä avattavaan pieneen elokuvateatteriin Rivieraan.
– Kun minua kysyttiin mukaan, olin, että ei hemmetti, nyt pääsen tuputtamaan muille omia suosikkileffoja. Pakko sitten oli tehdä kuitenkin linjavetoja, etten ota pelkästään vain hyviä leffoja, niitä on maailma täynnä. Valitsin elokuvia, jotka ovat tulleet teksteissäni tulleet esiin, kertoo Pulkkinen.
Pulkkisen elokuvasarjassa nähdään esimerkiksi indie-elokuvantekijän Richard Linklaterin Dazed and Confused ja Aki Kaurismäen Calamari Union.
– Calamari Union on ollut minulle tosi tärkeä leffa nuoresta asti. Siihen haluaa aina palata, se tuntuu aina ajankohtaiselta. Elokuvan voi katsoa lukuisia kertoja, miettii Pulkkinen.
Tekstien naiset elokuvista
Pulkkiselle elokuva on ollut musiikin lisäksi tärkeimpiä asioita etenkin varhaisina nuoruusvuosina.
– Olen vuonna 86 syntynyt, joten minulla on aika samanlaiset lähtökohdat kuin muillakin ikätovereilla leffavuokraamoiden aikakautena. Varhaisteininä vuokraamot olivat minulle todella tuttuja paikkoja. Niinä tärkeinä vuosina, kun kaikki on koettu tosi isosti, elokuvataiteen kautta olen päässyt paljon ymmärtämään itseään ja maailmaa – ja tietysti edelleenkin.
Paljon rakkautta ja parisuhdetta käsittelevän artistin teksteistä voi bongata myös elokuvien naisia, kuten Kristiina Halkolan ja italialaisen Monica Vittin.
– Noissa on jonkinlaista nuoruuden juttua, mutta käytän niitä myös humoristisesti. Ne ovat sellaisia tiettyjä naisstereotypioita, millaisiin naisiin joku taiteesta kiinnostunut nuori mies vaikka ihastuisi. Ei niitä pidä ottaa niin vakavasti.
Ohjaajan visio on tärkein
Monet Pulkkisen elokuvasuosikit ovat pitkän linjan taide-elokuvan tekijöitä. Räppäri arvostaa nimenomaan elokuvia, joissa näkyy vahvasti ohjaajan visio.
– Todella iso ahaa-elämys on ehkä ollut Jim Jarmuch, nyt häneltä tulee uusi leffa taas. Myös Wim Wenders, Ranskan uuden aallon Jean-Luc Godard ja italialainen Michelangelo Antonioni ovat tärkeitä. Minulle elokuva on aina tavallaan ohjaajan tapa kertoa jostakin, että hän haluaa näyttää jotakin maailmasta. Arvostan auteur-tekijöitä.
Pulkkista harmittaa elokuvabisneksessä kassamagneettien tavoittelu raha edellä.
– Jos pystyy jotenkin olemaan tänä aikana vielä tyyppejä, jotka tekevät omaa juttuaan, niin kyllä minua aina kiinnostaa.
Artisti valitsee myös mieluummin elokuvan kuin tv-sarjan.
– Nyt kun tv-sarjoista puhutaan niin paljon, niistä jauhetaan töissä ja kaljalla. Sarja menee lähinnä käsikirjoitus edellä. Elokuva voi olla niin paljon isompi elämys kaikille aisteille. Odotan leffoja juuri sellaisilta tekijöitä, jotka ottavat pesäeroa televisioon.